Edelleen syön aika vähän, vatsa ei tunnu kestävän kauheasti ruokaa. Tuntuu ettei jaksa sulattaa kunnolla. Olen sitten syönyt edelleen satsumoita ja välillä omenaa ja maustamatonta jogurttia. Nahka ei edelleenkään pysy tässä mukana, mikä on aika koukuttavaa.
Painoa en ole vieläkään uskaltanut katsoa, olen yrittänyt olla miettimättä koko asiaa. Ei nyt, ei vielä.
Parantumisen jälkeistä elämää on kyllä tullut pohdittua oikein olan takaa. Kirjoittanut kaiken maailman listoja ja selaillut luontaistuotekauppojen sivuja. Pohtinut nesteenpoistajien hyödyllisyyttä ja jos niistä on hyötyä, mikä merkki on hyvä?
Tämä vaikutti ohjeena aika hyvältä, jotain sen kaltaista olen yrittänyt keksiä itsellenikin:
Kolme ateriaa päivässä tuntuu hyvältä tavoitteelta (aamupala,lounas & päivällinen). Eikä tarvitsisi keksiä listoja pääasiassa kuin vain aamupalalle ja päivälliselle. Lounaalla sitten valitsisi ruokalassa sen fiksuimman vaihtoehdon. Sitten kun saan omat listani valmiiksi, voin joka viikolle valita niistä hyvät yhdistelmät (samalla kun saa tietää mitä lounas-vaihtoehtoja on).
Jostain syystä masennus on ottanut taas täysin valtaansa. Kaikki tuntuu loppujen lopuksi niin turhalta. Tekisi mieli joko alkaa mässyttämään naurettavia määriä ruokaa niin masennus helpottaisi. Tai sitten lopettaa syöminen kokonaan ja velloa pahassa olossa oikein kunnolla.
Tässä viikon sisällä on tullut paljon pikkujoulu-kutsuja ja niitä saadessa eka ajatus on ollut vain että "jos lopettaisin syömisen, mahtuisin aivan kohta yhteen nättiin vanhaan mekkoon". Jotenkin nopealla ja hölmöllä laihdutustavalla tuntuu olevan tällä hetkellä vain hyötyä. Keuhkot paranevat hitaasti ja sairasloma vain jatkuu. Koska olen sairaslomalla, minun ei tarvitse tehdä YHTÄÄN mitään. Sen kun lepäilen ja syön ahkerasti lääkkeitä. Tässä vain on täydellinen sauma lopettaa syöminen. Makaan suurimman osan vuorokaudesta sängyssä, aivan samahan se loppupeleissä on syönkö ollenkaan.
Silti osa minusta yrittää estää ja sanoa että keskity nyt siihen paranemiseen ja katso laihdutusta vasta sen jälkeen.
Kai tässä voisi pitkän papatuksen jälkeen painua taas kerran unten maille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti